A2 Ruokailta

→ Osa1, osa2

Kysely: Minkälaista ruokaa koululaisille tulisi tarjota? Vaihtoehtoina oli mm. luomuruokaa, vähähiilihydraattista ruokaa, lähiruokaa ja tavallista perusruokaa. Yli 70% tähän kysymykseen ruksasi kohdan "tavallinen perusruoka".

Ensinnäkin kyselyn vaihtoehdot olivat melkoisen hassuja, tavallinen perusruokahan on toivottavasti juuri puhdasta, aitoa ja jopa lähellä tuotettua. En usko, että moni perheen vanhempi ymmärtää "tavalliseksi perusruuaksi" elintarvikeväreillä kyllästetyn, 40 eri ainetta sisältävän (mm. natriumglutamaatti) kastikkeen. Nykyajan "hyvä perusruoka" on monesti illuusiota.

Ja mitä toi Saarioisten edustaja tuossa ohjelmassa oikeen höpisee? "Saarioisten valmisruuat eivät sisällä yhtään e-koodia". Menin firman sivuille, uutustuotteisiin, ja ensimmäinen oli 4 e-koodia ja muita kirjaimiksi purettuja lisäaineita sisältävä valmisruoka.

En tosiaan ymmärrä miksi suomalaista kouluruokaa ylistetään. Hieno homma joo, ilmaista ruokaa, mutta kun kyse ei ole enään ruumiin ravitsemisesta vaan sen hitaasta mutta varmasta myrkyttämisestä. Itse en ainakaan laittaisi tulevaisuudessa omaa lastani maksustakaan alttiiksi kouluruualle. Mielummin maksaisin vaikka vuodessa koululle tietyn summan, jonka avulla lapseni saisi lisäaineetonta ja ravintorikasta "tavallista perusruokaa" koulupäivän aikana (en kyllä ole varma haluaisinko lastani ylipäätänsä nykyjärjestelmän mukaiseen kouluun laittaa). Kouluruoka on kuitenkin aika iso osa kasvavan lapsen ravitsemusta ja sen vaikutukset, että lapsi pumpataan 5 päivää viikossa erilaisin kemikaalicocktailen tullaan varmasti huomaamaan viimeistään parinkymmenen vuoden päästä. Jos yhteiskunta haluaa lisää robotteja niin sitä kyllä edesautetaan tolla kermaporsaskastikkeen ravintosisällöllä.

Pakko kirjottaa tähän väliin siitä, miten tärkeäksi koen ravinnon laadun elämänlaadun kannalta. Itse ainakin koen syötyäni ravintorikasta ruokaa olevani niin täpinöissä ja luovalla fiiliksellä että mikään liukuhihnamainen tai muuten puuduttava työnteko ei vain onnistu! Kun parannat laatua yhdellä elämän osa-alueella hiipii laatuajattelu muillekkin elämänalueille. Itse olen huomannut tämän erityisesti ravinnon kohdalla. Tekee mieli sytyttää koti täyteen kynttilöitä, lämmittää takka, venytellä ja hengitellä, juosta ulkoilmassa, urheilla ajatuksella, kuunnella innostavia ihmisiä, käydä inspiroivia keskusteluja... Menestys ja kovan luokan tulokset ovat lähempänä kun hioo kulmat sileiksi niin ravitsemuksessa kuin itse työssä, oli se työ sitten urheilua, yrittämistä tai vaikka opiskelua.

Jotta saadaan menestyviä aikuisia ja innovaatioita pursuavia mieliä niin nitraatit ja nitriitit nyt oikeasti veke lasten ruuista ja tilalle reippaasti ravinteita, eli niitä oppimista tukevia juttuja :) Ja se mitä lapsille opetetaan kouluissa on taas sitten toisen postauksen aihe...

"Kaikki Suomen rajojen sisäpuolella tuotettu on lähiruokaa"

Helsinkiläisille virolainen leipä on kyllä enemmän lähiruokaa kuin joku Rovaniemellä leivottu? :)

Patrik Borg sanoi hyvin, että peruna/pasta/riisi eivät ole merkittäviä ravitsemuksen kannalta vaan ne ovat osa nykypäivän suomalaista ruokakulttuuria. Perunansyönti kannattaakin jatkossa ottaa kulturellina elämyksenä juhannuspöydässä eikä jokapäiväisenä rutiinina ;)

"Olennaista on rasvojen laatu" - Luomuviljelijä Osmo Rauhala

Rasvan määrällä ei ollut rintasyöpätutkimuksen mukaan osuutta syöpään vaan rasvan laadulla. Tässä nostettiin esille taas laadukas voi ja kylmäpuristetut kasviöljyt. Käy kyllä niin järkeen! :)

Kaiken kaikkiaan aika leppoisa ja kesy keskustelu, olisin itse kaivannut hieman lisää potkua ja syvemmälle asioihin paneutumista mutta kai tuo reilu parituntinen on vaan liian lyhyt aika näin laajan aiheen käsittelyyn. Hyviä tyyppejä kuitenkin keskustelemaan valittu, erityisesti mieltä lämmitti Riku Rantalan osanotto tähän :)