Astut sisään valoisaan tilaan. Suuret ikkunat reunustavat sotilaallisina avaraa tilaa ja laajaspektriset lamput kirkastavat sisustuksen virkistävät värit. Sinun on hyvä hengittää, ilmassa leijuu vastavalmistetun suklaan tuoksu. Huoneeseen on asetettu ionisaattorit ja kattoikkunasta puhaltaa keväästä kielivä tuuli taivaan sinisyyden läpi. Nappaat korkean nahkealehtisen kasvin vierestä korin.
Ensimmäiset askeleet vievät sinut puisten valtavien hyllyjen ääreen jotka rönsyilevät jokaista sateenkaarin väriä hedelmien ja vihannesten muodossa. Nämä hyllyt kattavat suurimman osan kaupasta. Tuoreuden tuoksu hiipii aistien kautta ajatuksiisi, haistat jopa tomaatit kuten isovanhempasi ovat sinulle kenties vuosikymmenten takaisesta kertoneet. Poimit koriisi niitä kauden hedelmiä ja vihanneksia mitkä viettelevät sinut juuri nyt.
Kasvisten luota matka jatkuu valkeaa lankkulattiaa pitkin seinustalle, josta voit poimia mukaasi jokaisen maailmankolkan ravinnerikkaimpia ruokia. Tunnistat Amazonian sademetsistä tuodun acai-marjan, Ecuadorin kauniin kaakaon, rakkaudella hyväillyn Kiinan reishin, Karjalan kannasten pakurin ja mehustetun Lapin kaarnikan. Valitset sinua tukevat yrtit ja muutaman puhtaasti hymyilyttävän heräteostoksen.
Jano kutittelee suutasi ja tiedät kaupan keskellä pulppuavan vesipisteen. Asetat maljan lähdevesiputouksen alle joka johdattaa sinut hetkeksi rauhoittavan viileän ja hyvän veden nautiskelun äärelle ennen kuin ostokset jatkuvat.
Katse kääntyy kylmäosastolle. Lähestyessäsi viileyttä höyryäviä kaappeja näet lasipurkkeja joiden kylkien etiketit kertovat sisältävänsä pastäroimattomia pientilojen maitotuotteita. On voita, maitoa, kermaa, rahkaa ja sopiva valikoima voimakkaita ja lempeitä juustoja. Vierellä on kennopinoja kullanruskeita kananmunia. Pakastealtaan äärellä olet kuin varjellulla, vain valituille kuiskitulla marja-apajalla. Lakkaa, puolukkaa, mustikkaa ja monta muuta makaa koreissa metsäsienten kanssa, joista voit kauhoa juuri sinulle sopivan määrän mukana tuomaasi punnittavaan rasiaan.
Kori painaa jo, suunnistat kuitenkin päättäväisesti kaupan tiskille, josta voit osoittaa käsintehtyä suklaata, teesekoituksia tai kupin loistavaa kahvia. Kohotatkin pian huulillesi kupin hyllyltäkin bongaamaasi reishillä terästettyä voikukkajuomaa ja palan yrtein tuettua raakasuklaata.
Uusin energioin suoritat maksun tavalla, joka ei ole enään raha kuten vielä vuonna 2011. Aurinkoinen päivä tervehtii ulko-ovella sisäistä kirkkauttasi, tiedät äänestäneesi taas hyvän asian puolesta.
Nyt sinulla on ruuanlaittoon ne ainekset, joita et löytänyt lähimetsistäsi. Antoisaa ja kiitollista elämän yhden nautinnon hetkeä.
Ruokakaupan tulevaisuuden tunnelmaa voi käydä nuuskimassa kuvissakin kurkkivalla Kluuvin Eat&Joy Maatilatorilla.
Kiva postaus! Elävää ja puhdasta ruokaa ihminen todellakin tarvitsee eikä mitään prosessoitua myrkkyä. Eli toivottavasti kaikki ruokakaupat tulevaisuudessa on just tällaisia. Kiitos ihanasta blogista, postaukset on asiantuntevia, monipuolisia ja kiinnostavia. :> -L
VastaaPoistaOlipas viihdyttävä aikamatka, kiitos sinulle mielettömän syväluotaavasta ja vaivannäköä vaatineesta postauksesta! Tämä toistaa itse asiassa oman blogini tämän hetkisiä teemoja, kyselyä, jossa pyritään miettimään, miltä näyttää tulevaisuus ruoka-Suomi ja uusinta postauskokoelmaa, jossa käydään matkalla Suklaatehtaan uumenissa :)
VastaaPoistaToit mainiosti ja kiinnostavalla tavalla esille oikean ideaaliyhteiskunnan. Kaupassa olisi siedettävän hintaisia luomutuotteita lähitiloilta, mutta myös runsaasti reilusti tuotettuja ulkomaiden tuotteita ja harvinaisempiakin ruokia pitkien matkojen takaa. Aivan superidealistisia jos oltaisiin, nämä tuotteet toki jäisivät pois epäeologisuutensa vuoksi, mutta toisaalta. yhteiskunta on kehittynyt sellaiseen suuntaan, että kuluttaja vaatii oikeuksiaan saada haluamansa. Ja me haluamme yksinkertaisesti kaiken. :P On siis tehtävä kompromissi, juuri kuten olet tässä havainnoinut. Lähi- ja kaukoruokaa hyvässä balanssissa, mutta kuitenkin aina taatusti Reilua, luonnonmukaista, mahd. vähän lisäaineilla höystettyä ja työntekijöiden oikeudet huomioivaa ruokaa.
Olipa kerta kaikkiaan viihdyttävää luettavaa. Toivoa sopii, että nykyajan pikaruokakulttuuri saataisiin vielä joskus kääntymään päälaelleen maailmanlaajuisesti ja ihmiset ymmärtämään perinneruokavalioiden merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pikaratkaisujen aika voisi olla nyt päättynyt ja voisimme kolletiivisesti palata takaisin itse-tekemiseen, hitaampiin ruokailuelämyksiin ja kulinaristisiin kokemuksiin, joissa yhdistyvät nautinto, itsetekeminen, yhdessäolo, sosiaalisuus ja rentoutuminen. Ei pitäisi olla mahdottomuus, mutta kyllä se siltä näyttää.
Maria: Kiitos paljon kiinnostavasta palautteesta! Tosiaan maailmalta kuskatut ruuat olisi kiva keskittää juuri näihin erityisen ravinnerikkaisiin vaihtoehtoihin, joita käytetään yleensä määrällisesti vähän. Eli jos vertaa vaikka banaania ja gojimarjaa, gojia ei tarvitse syödä samalla tavalla kuin banaania saadakseen ravinteelliset hyödyt. Eli itse tuotetta tarvitsee tuoda määrällisesti vähemmän koska kulutus olisi pienempi -> pienemmät päästöt. Kahvin kulutusta voisi myös hillitä tutustumalla uusiksi esim. pula-ajan kahvinkorvikkeisiin kuten paahdettuun voikukanjuureen, pakuriinkin jne. :) Ja tuo että ruoan arvostus kasvaisi mikä näkyisi siihen käytetyn rahan määrän kasvuna ja noissa tekijöissä mitä mainitsit esim. yhdessäolona :) Loistavaa!
VastaaPoistaLaura: Kiitos paljon hymyilyttävästä palautteesta ja kiitos kun luet! :)
VastaaPoista