perjantai 18. maaliskuuta 2011

Mitä tapahtuu 2012 ?



Maailmamme on suuren muutoksen rotkon reunalla tällä hetkellä. Siitä viestivät kaikki katastrofit, ääri-ilmiöt ja ihmisten hengellistymisen kasvu! En tarkoita välttämättä siirtymistä kristinuskoon tms. uskontokuntaan, vaan oman sisäisen rauhan, rakkauden & jumaluuden löytämistä :)

Felipe esittää, että 21.12.2012 tulee tapahtumaan sama reaktio kuin myrskynsilmässä. Myrskynsilmässä kaikki on tyyntä ja rauhallista, sininen taivas näkyy yläpuolella. Kun taas sitä ympäröi riehuva energia. Tämän energian vaikutukset näeme juuri nyt luonnossa.

Itseasiassa aurinkokaan ei ehkä ole energiapallo vaan sitä ympäröivät galaksit ovat tätä "riehuvaa energiaa" joka pitää sen koossa. Aurinko on tuo myrskynsilmän omainen hiljainen tyyneys.

Meitä viedään kovaa vauhtia omiemme pariin ja erilleen ihmisistä jotka eivät ajattele elämästä samalla tavalla. Tsunami tekee sen konkreettisesti? Itse olen lyhyen (1-2v) ajan sisällä löytänyt ihmisiä, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin minä ja näkevät elämän sellaisena kuin itsekin. En mielelläni vietä enää aikaa niiden kanssa jotka ovat näkemyksissään hyvin erilaisia, mutta ehdottomasti olen aina avoin oppimiselle!

Kun pikakelaan elämääni taaksepäin huomaan, että minulle on tapahtunut asioita jotka ovat selvästi viestineet tulevasta. Eli tästä hetkestä nyt! Anoreksiani johti minut opiskelemaan "terveyttä" (lautasmallia, mutta "siitä se sitten lähti"... :D) ja siitä sitten siirryin veganismiin jonka ansioista opin paljon etiikasta ja tulin tietoiseksi ruokateollisuuden mätäpaiseista. Ennen innostustani foodeihin ja villivihanneksiin olin töissä eräällä mukavalla naishenkilöllä, joka keräsi luonnosta suuren osan ruuastaan. Keitti nokkosia, keräsi niitä hmm... en muista mitä kasveja ne olivat mutta sen lehdistä voi kuitenkin tehdä teetä. Hän myös suostutteli minut maistamaan ruusunmarjoja suoraan puskasta :D Ja nyt jos saisin ruusunmarjapuskan eteeni tietäisin että se kannattaa "tuhota" eli vedellä masuunsa heti ;D

Ja mitä enemmän mietin menneisyyttäni niin sitä enemmän löydän asioita jotka ovat tuoneet minut tähän hetkeen, jossa mulla on niin äärettämän hyvä ja helppo olla koska ei tarvitse esittää mitään muuta kuin on! Saa vaikka höpistä foodeista koko yön samanhenkisen ihmisen kanssa jos siltä tuntuu!

Kyllä universumilla on selvät suunnitelmat meidän suhteen, mutta nekin suunnitelmat ovat niitä meidän todellisia unelmiamme ja asioita joita aidosti rakastamme tehdä. Kun löydät sen rakkautesi kohteen, olet lähempänä todellista minääsi, loistavaa valoa ja valmis päivälle 21.12.2012 ;D

torstai 17. maaliskuuta 2011

Mä harrastan intohimolla terveyttä ja se on myös mun työ

"Kerro harrastuksistasi"
Moni törmää tähän kysymykseen työhaastattelussa, cvssä tai treffeillä.

Tai pahempi on oikeastaan "Mitä teet vapaa-ajallasi?"
Joo ymmärrän kysymyksen pointin babylon-asteella, mutta mun mielestä NYT on aika kehittyä irti vanhoista ajatusmalleista. Koko meidän aika pitäisi olla vapaa-aikaa! Ei työaikoja, vaan jatkuvaa työntekoa järkyttävän voimakkaan ilon kautta! Työ on itseasiassa myös jostain syystä negatiivis-sävytteinen sana. Mutta kyllä jotkut rakastaa työtään. Se on hienoa. Mutta kavereiden facebook-päivityksissä harvoin ylistetään töihin lähtöä ;)

Harrastus-kysymykseen tekisi mieli vastata jotain yhtä kornia kuin "Elämä". Eli harrastan joka hetki just sitä mikä innostaa sillä hetkellä = elän elämääni täysillä ja himojen saattelemana! En käy jumpassa tiistaisin klo 19.00 vaan menen joskus aamulla heti herättyäni tai milloin vain ikinä huvittaa. Tai huvittaako ollenkaan on toinen kysymys.

Meidän elämäkö pitäisi jakaa työhön & vapaa-aikaan ja siihen kuuluviin harrastuksiin? KIITOS EI! Mä haluan, että mun elämä on jatkuvaa blisstyötä ja vapaa-aikaa. Eli biletys ja työnteko samassa.

Terveys, kehonhuolto, luonto ja ruoka on mun lempi harrastuksia. Ne on myös mun työpaikkoja ja opiskelusuuntauksia.

Älä tyydy jaottelemaan päivässäsi olevaa 24h työjaksoihin ja harrastusjaksoihin. Elä kaikkea samaan aikaan! Se tarkoittaa sitä että et voi tehdä mitään mistä et nauti. Kuka haluais harrastaa jotain josta ei saa kiksejä? Sama pitäisi olla työnteon kanssa! Työaika on myös arvokasta aikaa eikä sitä kannata tuhlata. Kukaan ei tuhlaa aikaansa harrastuksissakaan vaan harrastus on se mihin lähdetään innoissaan tekemään sitä mistä nauttii. Mitä jos harrastukset eivät oliskaan enään niitä "töistä palautumis hetkiä" vaan sun "työtä"?

Vapaa-aika&Työ tulisi siis yhdistää! Kaikki se on arvokasta aikaa, jolloin meillä on mahdollisuutta muuttaa maailma parempaan suuntaan. Onhan selvää että jos olet marketin kassalla 8h päivässä sulla onki 24h sijaan vaan 16h mahdollisuus muuttaa maailmaa ! :)

Tee työtä yhtä intohimolla ku käyt harrastuksissasi. Yhdistä ne. Missiosi on valmis!

Haaveilu kannattaa

Jatkaen samalla taide-teemalla niin unelmat on niitä kuvia, jotka näät päässäsi inspiroitueena. Kun aloitan maalaamisen nään mielessäni kuvia lopputuloksesta. Ja nekin kuitenkin muokkaantuvat matkan varrella kun antaa siveltimen viedä!

Unelmien ja tavoitteiden manifestointi ja kaikenlainen fiilistely on parasta! Kuvittelemalla että olet jo toteuttanut unelmasi ja elät parhaillaan unelmaelämääsi tuo sinut lähemmäksi sitä. Unelmien ja tavoitteiden ylöskirjaaminen, niiden jakaminen muiden kanssa, kollaasien tekeminen... kaikki manifestointia! :)

Itse kaiken unelmien ja tavoitteiden hässäkän keskellä tykkään lähteä ulos luontoon. Raikas ilma, liikunta ja aurinko kirkastavat mielen todella nopeasti! Ratkaisuja syntyy kuin itsestään ja arvojärjestys muodostuu. Mitä sinun kannattaa toteuttaa ensimmäiseksi jotta voit jatkaa muihin tavoitteisiin? Käytä jokainen sekuntti sen tavoitteen tukemiseen!

Elämää ei voi suunnitella etukäteen, mutta unelmien löytäminen ja niitä kohti kulkeminen on parasta mitä itselleen voi tehdä.



Life creates what is real,
and humans create a virtual reality
- a story about what is real.
We perceive images of light,
and we interpret, qualify, and judge what we perceive.
This ongoing reflection in the mirror of our mind
is what the Toltec call dreaming.

Don Miguel Ruiz

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Älä suunnittele elämääsi

Oon huomannu piirtämisessä että viiva/piirros menee yleensä pilalle jos sen kumittaa ja piirtää uudelleen.

Kaunein viiva on se, jonka teet fiiliksellä ja kerralla valmiiksi. Ja annat sen olla.
Sama kaikessa toiminnassa. Ei ole järkeä käyttää energiaa turhaan hiomiseen ja menneiden murehtimiseen. Piirrä uus viiva! Jatka elämääs!

Äläkä varsinkaa rupee kumittaa. Siitä seuraa vaa sotkua. Liekitä ittes mielummi törkeisii fiiliksii ja tee huippu juttu. Kirjota paskan postauksen jälkee Paras Postaus Ikinä.

Äläkä hio viivaa, anna sen loistaa sellaisena kun se on. Älä paksunna tai ohenna.

Ja hiitee kaikki sketsit!! Oikeesti liika suunnittelu tappaa kaiken intohimon. Vihasin jo lukiossaki sitä että ennen oikean työn aloittamista tarvi tehdä sketsin. Halusin vaa alottaa maalaamisen!!! Koska sain inspiksen työnannosta ja halusin välittömästi päästä purkamaan se paperille. Se että saat parhaimpien öljyvärien ja kankaan tilalle käteensä lyijykynän ja kopiopaperin tappaa inspiksen aika mageesti.

Suunnitelmat hukkaa kaikilla elämän osa-alueella! Mene fiiliksen mukaa, go with the flow! Älä suunnittele huomista, koska kaikki saattaa muuttua sekunnin päästä! Suunnittelu ja varmistelu on siis turhaa ajanhukkausta koska tulevaisuutta ei voi ennustaa!

Parhaat tekstit on syntyny kun inspis vie. Älä hio niitä jälkikäteen. Ne on täydellisiä just sellaisina kuin ne on. Niinku sä!


Äshoo


Syömishäiriö. Miten siitä pääsee eroo? Tässä pintaraapaisu aiheesta.

- Tee aina vaan sitä mistä nautit. Muista kuitenkin myös haastaa itsesi! Haasteet nostavat hyvän olosi uusille leveileille ja mahdollistaa kehittymisen joka tuo äärimmäistä ekstaasioloa!! ;)

Jotta tämä ois mahdollista selvitä itsellesi asiat joista nautit oikeasti!! Epäilen (esim. anorektikot keskittävät mielellään energiansa koulumenestykseen (yleistys)), että kukaan liekittyy aidosti (niin että sisällä lentelee miljoonien perhosten parvi auringonpaahteisella vehreällä kesäniityllä) matematiikan kokeen kympistä.

Ja samoista asioista ei välttämättä nauti joka hetki! Joskus sitä oikein halajaa kunnon hikijuoksulenkille, joskus taas ei lähtis kirveelläkään sohvalta viltin alta. Joten just se asia mikä tuntuu melkein kielletyn hyvältä on se juttu mitä sun tulisi sillä hetkellä tehdä!! Muutoin nousee stressi ja "huono omantunto kolkutelee ovella" (pahoittelut että viljelen näitä ihania suomalaisia sanalaskuja ;D). Toisaalta joskus on aika makeeta kun saa haastettua itsensä ja nostettua ahterinsa tuolilta kunnon räntäsadelenkille!

- Nauti hetkestä. Ole tässä ja nyt. Tunne kehosi. Kuuntele veren kohinaa ihosi alla. Olet tässä! Tee vielä väriharjoitus.

- Unohda rajoitukset. Rajoitukset = pahaa oloa, stressiä ja tulet taatusti himoitsemaan rajoituksesi kohdetta 24/7 !!! Ainoastaan jos tiedät, että jokin ruoka-aine tuo sinulle ihan järkyn olon sen jälkeen kun se on sulanut, ei kannata. Se on nautinnosta kaukana :) Ja AINA huonon himon kohteen voi korvata paremmalla ja laadukkaammalla. Varoitus! Saattaa vaatia sen että kävelet pidemmän matkan luomuosastolla kassan viereisen karkkihyllyn sijaan! Suhteellisen overheadia sanon mä ;D

Oon viettäny iha mielettömiä päiviä. Kohokohtia on ollu ne kuun oon saanu tehdä kaikkea luovaa, oon mm. suunnitellu ystävälleni toisenkin tatuoinnin! Lisäksi oon piirtäny iha simona. Jota en oo tehny sitten lukion. Kuvataidelukio vei viimisetki maalaamis/piirtämishalut pitkäksi aikaa. "Hktl on lukio jossa saat toteuttaa itseäsi ja olla luova". JEP! MUTTA KUKAAN EI KERTONU HILLITTÖMÄSTÄ TYÖTAHDISTA, joka tappaa viimisetki luovuuden rippeet. Nyt, kun elämä on aika sika siistiä, on taas ihana purkaa se paperille. Ja parasta on kun saa höpistä samanhenkisten ihmisten kanssa. Kiitos H!

maanantai 14. maaliskuuta 2011

The Best Blog Ever

Pari lainausta ihan hullun hyvästä blogista:

"Mun on aika ottaa vastuu ittestäni. Jos mä tungen sitä paskaa kitaani niin musta tulee semmonen paskaläjä! Mä haluun LAATUA ittelleni!"

"Mä taas haluun hypettää itteni ihan "epärealistiseks" ja naiiviks."

"Onko jossain joku standardi että "joo sun täytyy kärsiä ja kitua ja vittuuntua tän verran sun elämässä, ei aina voi olla kivaa" ?????? Näyttääkää se kohta mulle jostain Universumin Laista?!"

"Nyt se "järki" narikkaan ja SEKOILEEN ja pelaan tätä Elämää"

Yrteillä tai ilman ;)



sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Rakkautta Japaniin

Olen viettänyt aikaa perheeni kanssa perjantaista asti. Kaikki on todella hyvin, koska meillä on niin tiivis perhe. Ihaninta on olla tärkeiden ihmisten lähellä ja todella nähdä rakkaus ympärillään. Joka tapauksessa tuntuu, että elän täysin toisessa maailmassa missä vanhempani. Vanhempani elävät vielä siinä todellisuudessa, jossa työpaikka on kyseenalaistamaton osa elämää ja raha ratkaisee. Uutispäivitystä tarvitaan jatkuvasti, jos vaikka Japanista kuuluisi jotain uutta.

Parasta on minusta rukoilla ja lähettää rakkautta Japaniin. Ei voivoitella tai muistuttaa itseään aiheesta jatkuvasti katsomalla uutisia. Rakkausenergia on uskomaton voima. Ei se, että vaivutaan suruun, epätoivoon, vihaan ja katkeruuteen kaikkien niiden ihmisten takia jotka ovat menettäneet kotinsa. He tarvitsevat rakkautta nyt enemmän kuin mitään!

Olen kokenut muuten uusia ja ihmeellisiä tunnekokemuksia. Ne alkoivat kun luin Marian kauniin blogitekstin, jossa hän jakoi eräänlaisen harjoituksen. Tässä kuvitellaan joku väri, joka virtaa kehossasi päästä varpaisiin ja lopulta täyttää sinut rakkaudella, kauneudella, valolla ja hyvällä ololla. Väri on kiva visualisoida erilaisena aina hetkestä riippuen. Juuri sillä mikä resonoi sillä hetkellä parhaiten.

Tämä on ihana harjoitus tehtäväksi esim. julkisessa kulkuvälineessä jossa ainakin itse koen olevani monesti "sekaisin kaikesta ympäröivästä (negatiivisesta) energiasta". Sen sijaan että keskittyy pohtimaan miksi joku tuijottaa sinua, kuvittele valo ja yhdistä siihen vielä väri joka tuntuu hyvältä. Kuvittele että se hiljalleen kasvaa sydämestäsi, täyttää koko kehosi lämmöllä ja hehkuu ympäristöösi. Toimii minulla joka kerta! Auttaa todella palaamaan takaisin hyvän olon Blissiin :) Kokeilkaa, ja lukekaa vielä täältä lisää.

Ensimmäisen kerran kun tämän tein olin ihan hoomoilasena siitä konkreettisesta lämmön tunteesta! Toi minut taas askeleen lähemmäksi minääni :)

Palatakseni vielä Japaniin niin tässä pieni harjoitus jonka voi tehdä sen sijaan että katsoisi seuraavan uutislähetyksen:

Sulje silmäsi.
Kuvittele pieni valo sydämessäsi.
Valo kasvaa hiljalleen suuremmaksi,
se kiipeää kaulaa pitkin kasvoillesi, hehkuu vatsassasi ja virtaa lantiosta aina varpaisiin asti.
Pian koko elimistösi loistaa kirkasta, puhdasta valoa.
Voit myös visualisoida jonkin värin tähän valoon.
Valo on rakkautta, tunne rakkaus koko kehossasi valon kautta.
Visualisoi sitten mielessäsi Japani ja sen ihmiset. Loista rakkauttasi heille niin kauan kuin haluat.

Namaste ("Tervehdin Valoa, jonka sinussa näen").

torstai 10. maaliskuuta 2011

Oppiminen tapahtuu hauskuuden kautta

Kyllä onkin mukava käydä keskusteluja! Netti on niin huippu kun saatat yhtäkkiä löytää itsesi käymästä mitä mielenkiintoisinta ja opettavaisinta keskustelua. Ja aihe on varmasti sellainen mikä sinua kiinnostaa, keskustelusta kun on niin helppoa lähteä pois. Klik!

Ja muutenkin samanhenkisten ihmisten tavoittaminen on niin helppoa. On huippua saada uusia ystäviä joiden kanssa voi jakaa omia ajatuksia kiinnostavista aiheista. Jokainen, oli sitten kiinnostunut roolipeleistä, perhokalastuksesta tai raakaravinnosta löytää oman jenginsä jossa sitten jaetaan kokemuksia ja opitaan muilta!

On niin huippua kun pääsee käyttämään omaa tietovarastoaan hyödyksi keskusteluissa. Ja se jos mikä tehostaa oppimista! Lukiossa keskityimme lähinnä vain kirjoista pänttäämiseen. Ja jos keskusteluita käytiin olivat ne pakollisia, eli sinun oli pakko esittää mielipiteesi jostain Neuvostoliiton tsaarin toimintatavasta ensimmäisessä maailmansodassa. Pahimmassa tapauksessa jouduit pitämään esitelmän siitä. Olemaan uskottava ja innostava muiden edessä. No, en ollut, mutta nyt jos pääsisin puhumaan ravinnosta niin voi olla että olisi aika erilainen meno päällä kuin sinä historian esitelmän esityspäivänä! Vaikka jännittäisin tietysti edelleen, mutta se ei olisi enää se pääasia :)

Lukiossa vietetään 3-4 vuotta. Nyt kun jälkeenpäin miettii niin tuohan on ihan hurjan pitkä aika! Mutta se tuntuu oikeasti ihan muutamalta päivältä verrattaessa opittujen asioiden määrään. Koska en ole erityisen kiinnostunut fysiikasta tai historiasta en muista kurssikokeen jälkeen enään oikeastaan mitään aiheesta koska olen edellisyön päntännyt asiat päähän ja oksentanut ne seuraavana päivänä paperille. Puhumattakaan siitä mitä nyt, melkein vuosi valmistumisen jälkeen muistaisin noista asioista! :D

Nyt olen n. vuoden ajan opiskellut hauskuuden kautta. Olen aina kun on ollut aikaa syöksynyt koneelle lukemaan huippumielenkiintoisia bloggauksia ja artikkeleita sekä katsomaan videoita ja dokumentteja. Nämä asiat jäävät päähän koska ne kiinnostaa niin kovasti! Ja siksi niistä on vielä hauskempi kirjoittaa ja keskustella.

Toivottavasti tulevaisuuden koulutusjärjestelmä, jos sellaista vielä halutaan ylläpitää, keskittyisi jokaisen henkilökohtaisiin voimavaroihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Näin säästyisi aikamoisen paljon aikaa ja teho olisi 1000000000000 kertainen verrattuna siihen, että maanantaina sinun pitäisi opiskella sen sinua kiinnostavan musiikin lisäksi vielä yökkäyksiä aiheuttavaa matematiikkaa, kemiaa ja käsitöitä. Muusikot olisivat reilusti muusikkoja sekä vaatesuunnittelijat, kemistit ja ravintohifistelijät juuri niitä itsejään alusta alkaen!

Kuva: theinspirationroom.com. Valokuvaaja Nick White.