maanantai 20. syyskuuta 2010

Terveellisen elämän toteuttamisen vaikeus -> Pohdintoja äsköiseen

Kirjoitan pienen "vastatekstin" äsköiselle. Vastaan siis itselleni :D

Jos en ala muuttumaan itse, en auta ympäristöäni parantumaan. Jos joku ei pistä alulle parempaa elämää, tapahtuu paikalleen jämähtäminen. Haluanko, että perheeni syö lopun elämäänsä makaroonilaatikkoa? Vastaus on selvä, en. Joten miksi en alottaisi nyt, itsestäni.

Ravinto vaikuttaa niin moneen. Eilen söin koko päivän pelkästään täysin puhdasta, kemikaalivapaata raakaravintoa. Pienellä määrällä raakakaakaota höystettynä :) Puolen tunnin lenkki koiran kanssa venyi 1,5 tuntiseksi. Vain sen takia, koska oli niin hyvä olla. Tunsin oikeasti yhteyden jokaiseen vastaantulijaan. Halusin jakaa hyvää oloa ja rakkautta kaikille (Hullu!! :D) Siltä musta oikeasti eilen tuntui. Ja tuntui, että sain samalla hirveästi energiaa ympäristöltä. Eli annan energiaa ympäröivälle maailmalle -> ja saan samalla mitalla ellen vielä enemmän takaisin!

Vastaantulijoiden hymyt iski suoraan jonnekin syvälle ja jopa tunsin olevani täydessä connectionissa narun päässä kipittävään otukseen, eli koiraani. Onko tämä sitä ykseyttä? Mistä myös Leija Turunen on puhunut?

Eilinen ei ollut ensimmäinen kerta. Pari kertaa aikaisemmin on ollut samoja fiiliksiä. Ja kaikkina päivinä olen syönyt täysin puhdasta, luonnonmukaista raakaravintoa! Elävä ravinto -> Elämää sinun kehoosi ja olemukseesi ja yhteys ympäröivään luontoon!

Joten miksi en virittäisi itseäni nyt siihen tilaan, jossa olen parhaimmillani? Täysin Läsnä. Kun oma puhdistumiseni alkaa näkymään jatkuvana hyvänä olona, eikä vain satunnaisina päivinä, alkaa puhtaampi ja eläväisempi elämä kiinnostamaan myös läheisiäni.

Hyötysuhde on lyhennetyllä lyhyellä matematiikalla plus miinus nolla jos joka toinen päivä syön kemikaaleilla itseni tukkoon, ja toisena puhdistaudun foodeilla. Ei kehokaan kestä vastaavaa poukkoilua suuntaan ja toiseen. Vaikka tunnetusti vähempikin on parempi kuin ei mitään. Nyt on kuitenkin lisäämis-vaihe takana. Olisiko aika siirtyä oikeasti korvaamiseen? Eikä vaan leikisti? Silläkin uhalla, että loukkaan aterian valmistanutta perhettäni? Jos tulossa on jotain vielä parempaa?

Maailma on muuttumassa, todellakin. Me sen päätämme vaan kuinka nopeasti. Elämä on hetkiä, kaikki voi muuttua NYT jos vain niin haluat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti