Voima ympärillämme

Joku kummallinen voima Aasiassa vetää puoleensa juuri tällä hetkellä. Tai oikeastaan jo ainakin vuoden ajan on vähän väliä tullut tunne, että pakko lähteä sinne heti kun vaan mahdollista.

Tunne on vähän samanlainen kuin Poriin muuton kanssa. Jokin sanoi sisällä että ota askel juuri tähän suuntaan. Tein sen, ja asiat eivät olisi paremmin voinut jatkon kannalta sujua. Unelmia kun tässä parhaillaan toteutetaan semmoista vauhtia :)

Helsingissä vaihtoehtona oli tosiaan Pori tai Thaimaa. No päädyin Poriin. Hullu? Ehkä, mutta se tuntui kuitenkin oikeimmalta (tai ainakin helpommalta). Nyt tiedän miksi! Tänne muutto mahdollisti huikean kehitysvauhdin.

Mutta Aasialle on oma lukunsa, ja uskon että se toteutuu muutaman vuoden sisällä. Voipi olla että v. 2012 näin tulee tapahtumaan... Joku sanoo, että tee tämä ennen joulukuuta 2012 :)

Siis nämä sisäiset äänet, pakko vielä vähän avata! Hulluthan kuulevat ääniä päänsä sisällä, mutta minusta Hullu on se, joka ei niitä kuuntele. Tarkemmin sanottuna nämä äänet tulevat sydämestä. Eivätkä ne oikeastaan ole edes ääniä, ei niitä kukaan sano. Ne ovat tunteita, voimakkaita ja värähteleviä sellaisia. Aasian vetovoimassakin tuntuu kuin jokin energia siinä paikassa toimisi erinapaisena omaani kohden ja vetäisi puoleensa. Lappi on myös yksi minne himoan takaisin. Vähän kuin minusta olisi palasia ripoteltu ympäri maailmaa ja mun tulisi kerätä ne kaikki! Opin tie? Ehkä jokaisella meillä on oma polkumme, joka tulee kulkea jotta löydämme jonkin autuuden/rauhan/valon/iäisyyden. Oikean polun valitset kuuntelemalla sydäntäsi.

Sisällä jokin sanoo nytkin hiljaa,

"Connect with Mother Nature"

Ja yksi päivä tässä tosiaan vietin melkein koko päivän luonnossa. Kävin vain välissä kotona syömässä. Sitäkään ei olisi muuten tarvinut tehdä jos kevät olisi pidemmällä... aijon niin kerätä mahd. suuren osan ruuastani luonnosta ensi kesänä, Rakkauden kesänä ;)

Onko kellään muulla samanlaisia himoja luonnossaoleskelua kohtaan juuri nyt?

Tämä seuraava on sitten vaan mun ajatusten tuotosta (no niinkuin koko blogikin :D) mutta jotenki tuntuu, että meitä ihmisiä ohjataan juuri nyt enemmän luonnon pariin. Meidän tulisi löytää yhteys luonnon kanssa (jonka olemme kadottaneet erityisesti elämän keskittyessä vain kaupunkeihin) ja oppia näkemään meidät osana ykseyttä. Olisi myös hyvä oppia takaisin ne "luonnossa selviytymis" -taidot, sillä koskaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Moni ei pärjäisi ilman sähköä hetkeäkään.

Pelon, kaaoksen, rahanhimon ja yksilökeskeisyyden poisoppiminen tapahtuu helpoimmin luonnossa. Se, että hyväksyy olevansa osa kaikkea ja tuntee, että me kaikki ollaankin samaa avaa silmät aika uudella tavalla. Et katsokaan enää kaveriasi samalla tavalla, et haluakaan enää hypätä seurustelupeleihin (ellet nauti niistä erityisesti :D) tms. Voit rentoutua. Voit tehdä tällä ihmis-kokemuksella mitä haluat kun sinulla on rauha jokatapauksessa. Tietenkin kannustaisin käyttämään sen "yhteisen hyvän" vuoksi eli seuraamaan unelmaasi ja takaan että Universumi tukee sinua tässä. Unohda yksilökeskeisyys ja valta-tavoittelusi. Keskity rakkauteen ja hyvän jakamiseen.

Ps. Toivon todella, että Photobucket johon jostain syystä olin bannerini ladannut alkaisi pian toimimaan jottei teidän tarvitsisi katella noita hevosenkokoisia kirjaimia :D