Mietin aiempaa tekstiäni sekä Quinoaa! Heidin uusimman blogikirjoituksen otsikkoa: Detox your (parents)world.
Minulla on kova halu auttaa lähipiiriäni kokeilemaan uudenlaista ja terveellisempää elämäntapaa, mutta inhoan kaikenlaista tuputtamista yli kaiken ja tuntuu etten pysty vaikuttamaan muihin kuin itseeni.
Toivonkin kovasti, että kehittyisin raakakokkina enemmän ja vakuuttaisin läheiseni raakaravinnon helppoudesta ja rikkaudesta, ennenkaikkea sen tuomasta hyvinvoinnista.
En tavoittele kuitenkaan vanhemmilleni 100% raakaravintoa, ei se sovi kaikille. Suunnitteilla olisikin teetättää Ayurveda kehotyyppi - testit vanhemmillani ja veljelläni, myös ystäväpiirilläni, jotta osaisin kertoa ja kokkailla heille mahdollisimman sopivaa ruokaa.
Itse olen Vata -tyyppi, eli lämmintä ruokaa suositellaan raakaruuan rinnalle tasapainottamaan. Onneksi löytyy erilaisia lämmittäviä mausteita, tee ja siemenpuurot jos ei halua kuumennettua ruokaa syödä. Syön kuitenkin mielelläni kalaa, ja muuta kuumennettua menee vielä raakapainotteisuuden ohella. Pian olenkin lähdössä mökille ja siellä tulee varmasti kalastettua, joten grillattu kuha kuuluu kesän ruokavaliooni ehdottomasti! Mutta "raaempaan" suuntaan ollaan koko ajan menossa, ollaanhan tässä vielä alkutaipaleilla uudenlaisen ravintotottumusten tai melkeinpä elämäntyylin kanssa. Kun on 19 vuotta syönyt kuumennettua ruokaa, ei sitä puolessa vuodessa välttämättä muuteta raa'aksi :)
Kehon kuuntelu onkin äärimmäisen tärkeää, ja siitä monet bloggaajat puhuvat paljon. Kuumennettuun ruokaan yhdistetään usein riippuvuus ja himot. Tämä on helppo allekirjoittaa! Kuumennettua ruokaa tulee syötyä enemmän kuin raakaruokaa. Varsinaiset "himot" liittyvät myös kuumennettuihin ruokiin. Himojenkin takana voi hyvin olla kehon lähettämä viesti jonkun ravintoaineen puutoksesta ja tätä viestiä tulisi kunnioittaa. Toki kannattaa valita ne ravintorikkaammat himon turruttajat niiden kehnojen vaihtoehtojen sijaan :)
Veljeni on minulle todella läheinen, ja lainasin kirjastosta vähän aikaa sitten todella hauskan ja mielenkiintoisen kirjan, joka kertoo suomalaisista eläinhoroskoopeista. Kirjassa kerrottiin neljästä horoskooppimerkistä: Villisiasta, Ilveksestä, Karhusta ja Mäyrästä, jotka määräytyvät syntymäpäivän mukaan. Päämerkki on merkki joka vaikuttaa meihin kaikkein eniten, Sydänmerkki, Aurinkomerkki ja Varjomerkki myös osansa. Päämerkkini on Villisika, Sydänmerkkini Villisika, Aurinkomerkki Karhu ja Varjomerkki Karhu. Luin, että jos päämerkit tai sydänmerkit ovat samat kahden henkilön välillä tullaan luonnostaan hyvin toimeen. Olemme veljeni kanssa syntyneet täysin samana päivänä, 29.3, vaikka hän on minua neljä vuotta nuorempi. Meillä on aina ollut tosi läheinen suhde, emmekä ole oikeastaan koskaan riidelleet. Olemme kaikinpuolin hyvin samanlaisia. Vaikka kirja ei perustukkaan mihinkään tieteellisiin teorioihin oli monet sen sisältämät seikat hämmästyttävänkin osuvia! Esim kuvaus minussa vaikuttavasta Villisiasta oli turhankin osuva: "spontaani, kekseliäs, omalaatuinen, boheemi, kummallinen ja herkkävaistoinen". Kirjasta löytyi vieläkin tarkempia tyyppikuvauksia, esim omani eli Päämerkki Villisika, Sydänmerkki Villisika -kuvaus oli vieläkin osuvampi, mutta en viitsi sitä tänne kirjoittaa, katsastakaa ihmeessä kirjasta omanne! ;)
Kirjassa puhuttiin myös eri eläinmerkkien vetovoimasta ja saman merkin omaavat tulevat loistavasti toimeen ja heidän välillään vallitsee "side", kun taas kirjan kirjoittajan piirtämän kartan mukaisesti vierekkäisten eläinten välillä voi vallita ymmärtämättömyyttä ja kipinöitä voi lennellä. Jos taas lapsuudessa oli vietetty paljon aikaa yhdessä lieventäisi se näitä reaktioita. Hassua miten teksti piti paikkansa myös eri ystävieni kohdalla! Kannattaa lainata, ihan huvinkin vuoksi! Eli kirja on Sirkku Linnean Suomalainen eläinhoroskooppi.
Takaisin veljeeni, eli häneen minulla on kova hinku vaikuttaa ja veli onkin tätä nykyä oiva luomu-tietäjä, vaikkei asioita käytännössä toteutakkaan, kun ei hoida tämän perheen ruokaostoksia :) Mutta juuri tuossa iässä omaksutaan aikuisuuden ruokatottumukset (joita voi tottakai muuttaa vaikka seniori-iässä, mutta pohja) ja siksi haluaisin neuvoa veljeäni vähentämään "köyhien" einespizzojen, karkin, limun ja lihan syöntiä. Olen kuitenkin niin pieni osatekijä veljeni elämässä ja juuri tuossa iässä kaverit ovat suurimpia vaikuttajia. Ja teini-ikäisten nuorten miesten ruokavalion sisältö ei juuri noista mainituista kemistien aikaansaannoksista poikkea. Mutta parempaan suuntaan mennään... Ehkäpä vielä jonakin päivänä. Saisinpa vielä vanhempieni vuosien takaisen luomuinnostuksen takaisin päälle niin jääkaapissa olisi muutakin kuin Valiota ja 0% jogurtteja!
Valokuvavedos veljestäni v. 2009 Lisää kuvia galleriassani
Voimauttavia läheisyyden hetkiä kaikille. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti